Eräänä myrskyisenä yönä havaitsin kummallisen asian. Nääs kun mä olin tapani mukaan olkkarissa leikkimässä ja heittelin siinä iltani iloksi lelua pitkin lattiaa. Emäntä istui sohvalla ja naureskeli hihitellen. En yhtään ymmärtäny mille se nauroi, koska ainahan mä leikin samalla tavalla. Ja sit yht’äkkiä mulle välähti! Olkkarin ulko-oven alaikkunasta tuijotti kissa!
Se ei ollu mikään tavallinen kissa, sillä emäntä sanoi, että se on aina välillä käyny tirkistelemässä meitä ja meidän kotia. Hämmästyttävää kyllä, sillä meidän takapiha on aidattu korkealla lauta-aidalla.
Mut siellä se kissa vaan oli. Ja tiiraili sisään samalla kun meitsi leikki parasta leikkiään mitään tietämättömänä. Aika röyhkee tyyppi! Niinpä mä juosta viiletin ovelle ja ärähdin pari valittua sanaa. Hiivatin kyttääjäkissa. Mistä mä nyt voin tietää, koska se kissa taas kytistelee meitsiä. Jos mulla on vaikka joku nolostuttava halimushetki meneillään ja koko kylä saa tietää kuinka nynnerö mä oikeesti oon…
Kissoista on muutenkin ollu haittaa mulle viime aikoina. Nääs kun emäntä meni ja osti kaupasta semmoisen Liuku-Miukun. Mä en ollu koskaan kuullukaan semmoisesta, mutta kävi ilmi, että se on kissan naamalta näyttävä liukuri. Hmmm…enteili huonoja uutisia heti alkuunsa. Ja nää mun ennustukset kävi toteen kun muori päätti mennä testaamaan tätä liukuria. Mä katselin vierestä, kun aikuinen ihminen laskee mäkeä hurjaa vauhtia ja kiljuu mennessään. Se oli kauheeta. Niinpä yritin parhaani mukaan pysäyttää sen kiljuvan harpyijan, mutta tuloksetta. Sain vain hiukkasen napattua kengännauhasta kiinni, ja ohi meni niin että hujahti. Haukuin perään niin että koko kylä raikasi. Pieni vaikutus epäonnistumiseen oli tosin isännälläkin, kun se esteli meitsin pelastusyritystä.
Oon nyt sitä mieltä, että kaikenlaiset liukuvälineet pitäis kieltää meidän perheen jäseniltä ihan niinku turvallisuussyistä. Erityisesti semmoiset, joissa on kissan naama ja jotka aiheuttaa hirmuisaa kiljahtelua ja omituista käytöstä.

Eikö ookki kissa aika kelmejä! Meilläki yks tulee aina sotkemaan ikkunan eteen, ku yritetään laskea liikennettä. Eikä se osaa ees laskea yhtään, istuu vaan ja on olevinaan.
…kiljuva harpyija…
)) ei kai toi mun mami nyt vaan kuale nauruun – ja me kun asutaan ihan tossa Tonttulanmäen alla; ettei se VAAN ala miettii mitään tyhmii. EI ala!