Just kun mä pääsin kertomasta siitä kauheesta hirvitysöttiäisestä, niin eikös meidän taloon tullu toinen yhtä kauhee kammotus! Se pörräs meidän yläkerran huoneissa niin, että mää meinasin napata sen. Mun mielestä vahtikoiralla on oikeus napata kaikki jotka pörrää huoneista toiseen ilman lupaa. Mut emäntä oli sitä mieltä, että mun ei ehkä kannattais sitä nappasta, koska sit voin joskus erehtyä (uudelleen) jahtaamaan amppareita. Ja siitä ei hyvä seuraa, koska mä oon kuitenkin vaan pieni eläin.
Niinpä tovin sitä mun juoksentelua katseltuaa muorilla paloi ns. käämi. Se nappas Etuovi-lehden isännän työpöydältä ja lähti raivopäissään jahtaamaan sitä pörisijää. Mut se ötökkä olikin aikas ovela! Nääs kun se osas tehdä katoamistempun ja hävis aina näkyvistä kun eukko rynni lehti tanassa sitä listimään. Ja sit hetken päästä kuului tuttu pörinä seuraavan huoneen ikkunalta. Ja siitäpä muori kimpaantui! Se nappas vielä toisenkin lehden ja jätti semmoisen jemmaan molempiin huoneisiin. Hetken päästä kuuluikin hirvittävä lätsäys ja muorin sadattelu…Ja niin kärpänen kohtasi tiensä pään. Etuovi sai ihan uuden merkityksen kärpästen maailmassa.
Muori oli aika taitavasti käyttäny sitä Etuovi-lehteä, koska kärpänen oli littaantunu ihan pieneksi läntiksi siihen. Määhän siitä totesin, että siinäpä valmis raato-kärpänen…syötäväksi. Mut muori sanoi, ettei raatokärpäsiä oo tarkoitus syödä kuolleina, vaikka niiden nimi siihen viittaiskin. Kuulemma ne tykkää syödä kaikkea sontaa ja se on aika epäterveellistä koiran nauttia. Mä en kyllä ymmärrä miksi, koska mun mielestä esim. pupunsonta on oikein hyvää.
Oonkin sitä mieltä, että asioita pitäis kutsua niiden oikeilla nimillä. Että kärpäsiä ei sais nimetä semmoisen mukaan, joka kannustaa syömään niitä kuolleina. Oon mä tosin elävänäkin yrittäny, mutta ne on aika kovia rimpuilemaan. Ja muutenkin sanojen pitäis olla vähän järkevämpiä. Esimerkkinä nyt vaikka meitsi: Muori sanoo mua aina Nasuksi, vaikka oikeesti oon Tahvo. Ja sitten se hokee mun korvaan Nasunasunasunasu ja mä nuolen sen naamaa ihan vimmatusti. Tai sitten se sanoo mua Lassiksi tai Lasseksi, vähän riippuen taivutusmuodosta. Tää kyseinen lempinimi taipuu esim. Lassen, vähän niinkuin Lapsi, muttei tietenkään sinne päinkään, koska muahan ei inhimillistetä liikaa…
Niin että oliskohan aika keksiä vähän parempia sanoja tähän suomen kieleen? Kaikki ruokaa ja ulkoilua tarkoittavat kelpaa kyllä mulle ihan taivutusmuodosta riippumatta.





