Tapahtuipa päivänä tuona
Kun Tahvo oli hoidossa mummon luona
Iski ukkoskuuro valtavan suuri
silloin kun oli pihalla juuri
Vaan siitähän ei Tahvo tykkää
kun salamoitaan Ukko lykkää
Jylisten tuo lyö kallioita
pelottaa pieniä elukoita
Ukko vaan ei muista piittaa
vain maahan salamaa se niittaa
Jyristelee niin ja paukkaa
säikyttelee Tahvo-raukkaa.
Niinpä Tahvo päätti jotta
on parempi paeta tappiotta
Rientää sisään pikaisesti
ettei tule pöksyyn lasti
Vaan ei kukaan mukaan tullut
ulos jäivät nuo ihmis-hullut
Kuulemma löi kauas aivan
ei ollut väärtti lähdön vaivan
Tahvo sitä ihmetteli,
kun synkkä oli silti keli
Eivät tulleet piiloon nämä
vaan odottivat edempänä.
Niinpä Tahvo päätti toimia
vaikka vaati kovin voimia
Ulos riensi muiden luo
pikku sankarimme tuo
Totesi hän siinä että:
Kun ei kerran tule vettä
Syli mummon antaa turvaa
Jos ukkosmyrsky tänne kurvaa
Ulvova Peittomylläri 
Olipa eri jännä juttu
omille koirille stoori tuttu
isoäidin syli turvista suurin
tutut käsivarret tarjoavat ukkoselta parhaan suojamuurin
Mitäs Tahvo tuumaa Uudenvuoden paukuista
täyttyykö ilma kovista haukuista
uhmaako Ulvova Peittomylläri ääniä kovia
vai kuunteleeko sisällä rauhassa Tsaikovskia
Ymmärtäisivätpä ihmiset sen verran
asettuisivat koiran asemaan ees yhden kerran
koirille kamalia voivat olla juhlinnat moiset
ei sitä ymmärrä kuin dogit toiset
Onneksi nyt on rauhallista olla
ääniä ilmassa melkein nolla
lämmin, vesi, tuore ruoho – on kesä
isoäidin syliin on turvallista tehdä pesä
Mukavaa kesän jatkoa Tahvolle! =)