Suuri merimatka

Voi veljet, mitä olenkaan kokenut viime viikkojen aikana! Merikoiruuteni on kasvanut siihen mittaan, että pääsin muorin ja isännän kanssa oikeaan meriseikkailuun.

Purjehdimme pikku paattimme kanssa lähes 200 merimailia, 14 pysähdystä ja 10 päivää. Se oli vallan hieno matka, ja pääsin näkemään vaikka mitä jännää. Myös hylkeitä!

Tutustuin matkalla mm. maailman kahvaan, Konungskärin lampaankakkaan ja kyykäärmeisiin, Ramsön katajapuskiin sekä pirunpeltoihin. Maistoin lisäksi savustettua ahventa, saaristolaisleipää ja paikallisia vadelmia. Ihmiset maistoivat myös hyljettä, mutta se oli sen verran eksoottista (ja pahaa), että jäin ilman. Ai niin, ja näin muuten myös peuroja ja lehmiä, en tosin samalla saarella.

Parasta oli ehdottomasti uiminen, ja etenkin Källskärin hulppeat kivirannat. Sinne voisin mennä toisenkin kerran. Ehkä myös Sandön tai Jurmon rannoille, jos saisin muutaman kepin mukaan.

Tässä kuvia matkastamme, koska ne kuulemma kertovat enemmän kuin tuhat sanaa. En päässyt mukaan jokaiseen, mutta näin ne kaikki.

Dalskär

Aspö

Dalskär

Dalskär

Stora Hästö

Stora Hästö

Sandö

Sandö

Samsaari

Ramsö

Samsaari

Kökar

Maailman laidalla

Konungskär

Birsskär

Konungskär

Källskär

Matkalla

Källskär

Källskär

Källskär

Jurmo

Rakkaudentunnustus Jurmossa

Jurmo

Jurmo

Jungfruskärin lähistöllä, huomatkaa merikotka kalliolla

Nimettömällä saarella

Advertisement

Meriseikkailut jatkuvat

Meriseikkailuni ovat jälleen jatkuneet tänäkin kesänä. Olen melko varma, että isona minusta tulee sellainen laivakoira, joka purjehtii maailman ympäri! Se vasta olisikin poikaa! Olisin kuin Paspartou siinä Maailman Ympäri 80 päivässä -ohjelmassa.

Mahtaisi olla jännittävää kulkea pitkin maailmaa ja nähdä uusia maita. En ole koskaan ollut Suomen ulkopuolella, koska täälläkin tuntuu olevan nähtävää yhdelle koiranelämälle. Superjännää oli muutama vuosi sitten kun kävimme Lapissa ja näin siellä poroja. Matkalla poikkesimme myös Kalajoen hiekkasärkillä. Olen melko varma että supernerojen taivas muistuttaa sitä hiekkarantaa.

On ihana haukkua, kun kaiku vastaa

Tiira

Jos pääsisin maailman ympäri pikku purtilollamme, kävisin ainakin Afrikassa, koska siellä on kuulemma norsunluurannikko. Taitaapi niillä pojilla olla vähän isompia rustoluita kuin meitsillä. Lisäksi olisi hienoa tutustua Roomaan, koska olen kuullut siellä asuneen yhden Caesarin. Melko varmasti sama jätkä kun on keksinyt sen koiranruoan josta saan mahani kipeäksi. Ja joku Nero on samasta paikasta, joten melko varmaan käymisen arvoinen paikka.

Toistaiseksi joudun tyytymään lähimaastoissa matkailuun, mutta onneksi täälläkin riittää koettavaa. Juhannuksena näin rannalla kiiltomatoja ja maistelin merilevää, ja mikä jännintä koko ranta oli täynnä pieniä kärpäsiä jotka tanssivat. Tässä video niistä:

Emäntä sanoo, että ihan vielä minusta ei ole ammattiveneilijäksi, koska osaan kiertää venettä vain yhteen suuntaan: myötäpäivään. Vastapäivään kiertäminen on hirmu vaikeaa ja vähän pelottavaa, joten menen laidalla aina samaan suuntaan. Pitänee varmaan harjoitella tätä asiaa ennen kuin suunnittelen pidempää reissua vaikka Dogtowniin. Sellainen löytyy muuten rapakon takaa Kaliforniasta. Katso vaikka itse:

http://goo.gl/maps/Amzz5

Uimari

Tahvo lempipuuhassaan

Kevättä rinnassa

Voi miten onnellinen olenkaan, kun kesä alkaa viimein kolkutella ovella. Olen päässyt jo uimaan muutaman kerran, ja korkkasin myös mummolan kuraojan muutamaan kertaan. Kurakylpy se vasta onkin poikaa! Tekee hyvää sielulle ja vatsakarvoille.

Harmittavaisesti mummo löysi minusta myös kevään ensimmäisen punkin, joten ensi viikolla on taas aika laittaa tököttiä turkkiin. Muori on laittanut sitä joka kesä, ja useimmilla kerroilla ollaan vältytty ylimääräisiltä kesävierailta.

Mutta mikä parasta, ruoho on alkanut kasvaa ja meikäläinen pääsee mylläämään paitsi peittoja, myös nurmikkoa! Mummo on kasvattanut minua varten valtavan nurmikon, jotta voin juoksennella ja viilettää kuin viitamaan susi. Viikonloppuna olin siellä ja pääsin myös uima-altaaseeni uimaan, joten kyllä meitsin kelpaa.

Oli kyllä aikakin kesän jo tulla, koska minun pikku varpaani eivät pidä kurakeleistä. Sain varpaanväleihin inhottavaa kutinaa, kun jatkuvasti piti pestä ja kuivata. Mutta nyt on taas parempi olo, joten ei parane valittaa. Harmittavaista kyllä, selkäni on alkanut hiukkasen oirehtia, joten myllääminen on kiellettyä extreme-tasolla. Muori sanoo, että jos se enemmän vaivaa, niin pitää mennä eläinlääkäriin. Kääk! Toivottavasti ei ainakaan pahemmaksi muutu, sillä eläinlääkäri on ihan kaamee juttu.

Nyt vaan odottelen, että saadaan vene vesille ja pääsen taas merelle seikkailemaan! Se on parhainta puuhaa sitten uimisen. Ai niin, mutta siellähän uidaan, joten se on varmaan ihan kaikkein parhaita puuhaa ikinä. Pääsen testaamaan mun kelluvia leluja oikein tositoimissa, joten äkkiä vaan vesille. Aloittelin kuivaharjoittelemaan kävelemällä veneen kannella (maissa) ja hyvin tuntui sujuvan. Eikun liivejä kaivelemaan!

Tässä vielä puuhailujani viime lauantailta:

Tahvo 9 vuotta!

Tahvo 9 vuotta 4.5.2013

Tahvo tänään vuosia täyttää
niitä yhdeksän on, vaikka nuorelta näyttää.
Suun pielessä on muutama harmaa hapsi
sisällään kuitenkin ikuinen lapsi.
Kunpa seuraavat vuodet voisivat antaa
terveyttä, viisautta, mukanaan kantaa.
Rauhaisaa eloa ja kaikkea hyvää
koiranpäiviä ja rakkautta syvää.